Kun pätevä ammattilainen hoitaa höyry- ja kuumavesikattiloiden käytönvalvonnan lakisääteiset tarkastuskäynnit ja henkilökuntakoulutuksen, tavoitteena on pitää tuotanto käynnissä ja minimoida vikariskit.

Höyrytyksellä pitkään työskennellyt käytönvalvonnan asiantuntija Jari Hämäläinen toimii tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Jari tekee Höyrytyksen Tampereen toimipisteestä käsin kuukausitarkastuksia ja huoltokeikkoja koko eteläiseen Suomeen ja lähtee päivystyskäynnille vaikka keskellä yötä tarvittaessa kauemmaksikin.

Käytönvalvonnan asiantuntijalta edellytetään opintojen lisäksi alan vankkaa työkokemusta, ja sitä Hämäläiseltä todellakin löytyy. Pohjakoulutuksena hänellä on kunnossapitoasentajan tutkinto, ja työuraa on kertynyt yli 20 vuotta, joista 12 energiantuotantoalalla Höyrytyksen leivissä.

Kouluttautu­minen avaimena virallisiin pätevyyksiin

Jari Hämäläisellä on vahva halu kehittää osaamistaan. ”Olen itse hakeutunut jatkokoulutuksiin, ja Höyrytys on tukenut kouluttautumista hyvin”, hän kertoo. Hämäläinen on suorittanut voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinnon ja hankkinut sen myötä käytönvalvontaan alikonemestarin pätevyyden. Nyt opintie jatkuu voimalaitoksen käyttäjän erikoisammattitutkinnon parissa. ja Tavoitteena on Tukesin pätevyysluokituksen ylimpien tasojen mukainen pätevyys eli konemestarin tai ylikonemestarin kirja.

”Käytönvalvonnan pätevyydet menevät kattiloiden tehojen mukaan, rajat on säädetty laissa. Hakemukseen kerätään työkokemus ja tutkintopaperit, joiden pohjalta tarkastuslaitos päättää pätevyyden myöntämisestä”, Hämäläinen selittää. Höyrytyksen käytönvalvontakohteisiin kuuluu laitteistoja pienten pesuloiden alle megawatin kattiloista aina kymmenien megawattien kattiloihin asti.

Jari Hämäläinen ja muut käytönvalvonnan asiantuntijat antavat myös tarvittavan käyttökoulutuksen asiakasyrityksen laitteiston käytöstä huolehtivalle henkilökunnalle. Lisäksi työtehtäviin kuuluu Höyrytyksellä aloittavien uusien työntekijöiden kouluttamista.

Etävalvontaa, tarkastuskäyntejä ja akuuttiapua

Etävalvontaa, tarkastus­käyntejä ja akuuttiapua

”Höyrytyksen käytönvalvontakohteissa asiakas hoitaa itse päivittäiset käynnit ja raportoinnit, ja me teemme kuukausittaisia tarkastuskäyntejä paikan päälle. Sähköisestä päivittäiskäyttökirjasta saamme tiedot esimerkiksi pumppuvuodosta heti, tilaamme osat ja sovimme asiakkaan kanssa, milloin vika korjataan”, Hämäläinen kertoo. Koska toimintasäde ulottuu Tampereelta koko eteläiseen Suomeen, tarvittaessa tehdään pitkiäkin päiviä.

Höyrytys tarjoaa käytönvalvonta- ja huoltopalveluita Keravan, Tampereen, Lappeenrannan, Seinäjoen, Kuopion ja Oulun toimipisteistään valtakunnallisesti. Päivystysvuorossa olevalle voikin tulla puheluita mistä päin Suomea tahansa. Aina ei kuitenkaan tarvitse lähteä tien päälle, sillä häiriöitä saadaan korjattua myös asiakkaalle etätukea antaen. ”Monesti videopuhelu pelastaa tilanteen. Nähdään, mitä valoja laitteessa palaa ja neuvotaan, mitä tehdä. Ellei se auta, lähdetään paikan päälle”.

Palvelu pelaa 24/7

Höyrytyksen palvelu toimii ympäri vuorokauden arkena ja pyhänä. Päivystäjä pyrkii tietenkin saamaan lähimpänä asiakasta olevan huolto- ja käytönvalvonta-asiantuntijan hätiin, mutta ellei se onnistu, apuun tullaan kauempaakin. ”Kerran asiakas soitti Oulusta jouluaattona, eikä saatu videopuhelussa vikaa korjattua. Apua ei ollut paikallisesti saatavissa, joten läksin ajelemaan Ouluun. Oli talvi ja kylmyys tietenkin asiakkaan toiminnalle iso riski. Laitteisto saatiin korjattua, ja olin lopulta aattoiltana kotona kello 23”, Hämäläinen kertoo.

Asiakkaan ja Höyrytyksen yhteisenä tavoitteena on pitää tuotanto pyörimässä. Hämäläisen mukaan yhteistyö onnistuu parhaiten, kun keskustelu on avointa ja jatkuvaa. ”On tärkeää, että käytönvalvonta saa tiedon esimerkiksi kattilalaitoksen muutoksista”, hän painottaa. Kun tieto kulkee, siihen voidaan myös reagoida. ”Olemme saaneet asiakkailta hyvää palautetta siitä, että viat ja hommat otetaan heti työn alle ja hoidetaan ripeästi”, Hämäläinen toteaa.